Digitaalinen viestintä

• Digitaalinen viestintä tarkoittaa siis digitaalisesti (numeerisesti koodattua) siirrettävää ääntä, kuvaa ja tekstiä. Se mahdollistaa hypertekstin ja multimedian käyttämisen.
• Digitaalinen media voi olla vuorovaikutteista, jolloin siihen liittyy joukko tietotekniikan sovelluksia, joissa hyödynnetään tekstiä, grafiikkaa, kuvaa, ääntä, animaatiota ja videota. Koska edellä mainitut mediat voidaan esimerkiksi internetissä tietokoneelta toiselle.
• Myös perinteisemmät mediat kuten TV, radio ja lehdet ovat vähitellen siirtyneet yhä enemmän digitaaliseen muotoon.

• Vietintä on murroksessa, se on digitaalisoitunut ja yhdistynyt (esim. digikuva, digi-tv, digitaalinen musiikki)
• Enää ei voi puhua erikseen sähköisistä ja graafisita viestimisestä, vaan kaikki hoituu samalla laitteella.
• Konvergenssi eli viestinten yhdistyminen. Samalla laitteella voidaan suorittaaviestintätoiminpiteitä mihin ennen tarvittiin erillinen laite. Esim nykyinen älypuhelin millä voi katsoa elokuvia, soittaa puhelita, kuunnella musiikkia, jne.
• Verkkoviestintä
• Sähköiset julkaisut;   pdf, E -kirjat, E-
• Pelit
• monimediaisuus
• Crossmedia

Digitaalinen informaatio

• Viestintä on toimintaa, missä välitetään informaatiota.
• Infotrmaatiota voi olla dataa, tietoa, palvelua tai viihdettä.
• Digitaalisessa muodossa informaation välitys, monistaminen ja arkistoiminen on nopeaa tehokasta ja edullista.
• Digitaalisuus on tiedon syöttämistä, käsittelyssä, siirrossa, tallennuksessa ja esittämisessä käytettävä menetelmä, jossa tieto esitetään täsmällisinä arvoina
• Digitaalisen informaation pienin yksikkö on bitti, joka voi olla joko 0 tai 1.
• prosessorit käsittelevät tietoa tavuina. Tavu on kahdenksan bitin ryhmä ja se voi sisältää lukuarvon väliltä 0-255. Tämä muodostetaan binäärijärjestelmän avulla.

• Peräkkäiset tavut muodostavat tiedostoja, jotka voivat sisältää ohjelmia tai dogumentteja. 
• Digitaalisuuden vastakohtana on analogisuus.
• Tietoa käsiteltävissä laitteissa on yleensä sekä digitaalisia tai analogisia osia. Esim digitaali kameran A/D muunnin muuttaa valon analogisen sangnaalin digitaaliseksi singaaliksi ja tallentaa sen muistiinsa.
• Digitaalisuus: muunnetaan jokin analoginen tietokoneen ymmärtämään muiotoon.

• Digitaalisen viestinnän peruselementit ovat teksti, valokuva, grafiikka, video, animaatio, äänitehoste ja musiikki.
• Elementit voivat olla erillisiä tiedostoja tai sitten voivat yhdistyä erillisiksi viestintä sovelluksiksi, esim. web- sivuksi.
• multimedia on eri medioiden käyttämistä yhdessä tiedon välittämiseen. Esimerkiksi ääntä, valokuvaa, videokuvaa, animaatioita, tekstiä, sekä vuorovaikutteisia osioita. Multimedia-aineisto tallennetaan yeensä digitaaliseen muotoon.
• Tiukimassa merkityksessä multimediasta puhuminen edellyttää, että eri medioita käytetään yhtaikaisesti toisiaan tukevalla tavalla. Vuorovaikutteisuus.
• Löyhimmässä merkityksessä multimedia -sanaa voidaan käyttää kattokäsitteenä erillaisille esimerkiksi kuva-ja äänimedioille ottamatta kantaa siihen, käytetäänkö niitä samanaikaisesti.

DIGITAALISESSA VIESTINNÄSSÄ ON KOLME ALUETTA:

1. Televiestintä
2. Tieto- ja teletekniikkateollisuus
3. Sisältöteollisuus

• Televiestintä:  viestin välittämiseen käytettäviä verkkoja; tietoverkot, radio-ja televisiot
• Tieto- ja teletkniikkateollisuus: valmistaa laitteita, joita käytetään verkkojen rakentamiseen. Valmistaa myös puhelimia, modeemit, ohjelmat, päätelaitteet, kulutuselektroniikka.

• Sisältöteollisuus:

1. graafinenteollisuus: pianetut julkaisut, lehdet, kirjat, jne.
2. elektsoninen julkaisutoiminta: www-sivut, multimediaohjelmat, tietokonepelit, 'appsit'
3. audiovisuaalinen teollisuus: tv, radio, elokuvat, musiikki

Sisältöteollisuus voidaan jakaa myös sisällön mukaan:

-viihdeteollisuuteen (esim. elokuvat, musiikki, pelit)

-viestintäteollisuuteen (esim. tiedonvälitys ja markkinointi)

• Digitaalinen informaatio säilyy hyvin, ei vie paljoa tilaa, eikä kulu

• Jakelu on helppoa ja halpaa.

Digitaalisen viestinnän peruselementit:

• teksti, valokuva, grafiikka, video, animaatio, ääni ja musiikki.
• Näitä yhdistämällä kahta tai useampia puhutaan multimediasta

Hypermedia: tehdään valintoja ja vaikutetaan median esitystapaan.

• linkitettävyysm epälineaarisuus ja vuorovaikutteisuus

Multimedia- tai uusmediasovellukset: yhdistellään ja linkitetään erilaisia digitaalisia mediaelementtejä.

• Samaa mediaelementtiä (esim digitaalinen valokuva) voidaan käyttää useassa eri yhteydessä: TV, radio, internet, satelliitit, 3G -verkot
• Ideana saada viestintävälineiden erot häviämään; samoja bittejä käytetään kaikissa julkaisukanavissa.
• Rajoittavia tekijöitä esim. kaistanleveydet ja laitteiden tai ohjelmistojen eri versiot.

• Tallenteet ovat sisältöjä tai sisältökokonaisuuksia joiden käyttöoikeudesta usein maksetaan. Esim DVD elokuva tai CD.
• Tallenteiden etuna on njopeus ja suuri tallennuskapasiteetti: perinteisesti tieto on kulkenut nopeammin CD levyltä kuin verkosta. Tämä on kuitenkin muuttumassa.
• Nopeat verkot ovat korvaamassa tallenteet pilvipalveluina.
• Pilven ohjelmia tai tiedostoja voi käyttää asentamatta niitä omalle koneelle jolloin niitä voi käyttää usealta eri laitteelta.

1.2 viestintäteollisuus -graafinen viestintä - kuva ja teksti -erilaiset kuvat ja painotuotteet. kirjat, lehdet , esineet, julisteet, mainokset -tuotantoprosessi digitaalisoitunut - sähköinen viestintä: -televisio, radio, video, mobiililaitteet. + oheistuotteet. -valttina nopeus, edullisuus ja demokratisuus PUHELIN, - henkilökohtanainen kontakti -digisoitunut -tavoitettavuus -kasvanut multimedialaitteeksi mobiilimaksaminen TV JA RADIO -tulevaisuudessa interaktiivisuus ja demokraattisuus? -tuotanto digitalisoitunutta, yksilöityä ja lokalisoitua INTERNET -viestintä välineenä ei rajoja -demokraattinen, monelta monelle -'multimedioituu' -intranet ekstranet multimedia (romput interaktiiviset infotaulut jne MUSIIKKI -nopeasti muuttuvat formatit, ensimmäinen puhtaasti digitaalinen ELOKUVAT -nopeastiuusiutuvat jakeluformaatit (DVD, Bluray, verkko) -tuotantoprosessi digitalisoitunut tulavaisuudessa vuorovaikutteista 3D elokuvat PELIT - nnopeitten kasvava viihdeteollisuus haara, voittanut jo musiikin ja pian elokuva teollisuuden. 2 TYÖRYHMÄ -Mediaprojektiin ryhmän luonne voi vaihdella hyvinkin paljon, riippuen resursseista tai projektin luonteesta. -tässä teoreettinen, suuren multimedianprojektin työryhmä. työryhmä: 1. Projektin johto 2. Suunnittelijat ja mediamateriaalin valmistajat 3. Ohjelmoijat 4. Tukihenkilöt -Projektin johto: - Tuottaja/projektipäälikkö/ohjaaja - vastaa rahasta, työntekijöistä , aikataulusta, sopimuksia, vastuu projektin onnistumisesta - Visuaalisesti / Art Director / Luova johtaja -toimii tuotannon taiteellisena johtajana ja suunnittelijana, vastaa tyylistä -Suunnittelu ja medianmateriaalin valmistus -käsikirjoittaja/suunittelija/copywriter -suunittelee multimedian sisällön -Äänisuunittelija -vastaa äänisuunittelusta, äänenkäsittelystä ja äänittämisestä -Videosuunittelija -tuottaa uutta ja käsittelee olemmassa olevaa materiaalia Graafikko/graafinen suunittelija -Graafisten elementtien suunittelu ja toteuttaminen -Käyttöliittymäsuunittelija -vastaa visuaalistin kanssa käyttöliittymän suunittelusta, ideoinnista ja toteutumisesta -Animaattori -vastaa piirros- ja tietokoneanimaation tuottamisesta. 3d - graafikko -vastuu alueena kolmiulotteisten elemnttien mallitaminen ja animointi Mediamateriaalin käsittely -käsittelijä -tallennusformaattien, väsisyvyyden ja palettien muuntaminen sopivaksi -Kuvankäsittelijä/ videon editointi -vastaa kuvamateriaalin valmistuksesta ja käsittelystä - kuvantoimittaja / kuvaaja -kuvamateriaalin toimittaminen ja hankkiminen Ohjelmointi -koostaja -koostajan tehtävänä on rakentaa eri mediaelementeistä rakenteen mukainen yhteinen teos. ohjelmointia -ohjelmistosuunitelija -ohjelmisto suunittelijan tehtävä on tietokantasovellukset ja oliopohjaiset tuotantomenetelmät -tietoliikenneasiantuntija -vastaa tietoliikenneratkaisuista, verkon ylläpitämisestä ja verkkopalveluista teknisistä ratkaisuista Tukihenkilöt -mediakouluttaja -vastaa asiakkaiden uusmediakouluksesta ja teknisestä tuesta -ATK-asiantuntija -koulutus, neuvontatehtävät ja yrityksen ATK-laitteiden ylläpito 3 SUUNITTELUVAIHE -viestintä on toimintaa missä välitetään ja käsitellään informaatiota -informaation vlittämiseen käytetään viestintävälineitä -lähtökohdat: -Mitä haluat sanoa? -Kuka on viestin lähettäjä? -Kuka on vastaan ottaja? -Miten? Mikä on tehokkain/edullisin kanava/ väline? Milloin? Mikä on otollisin ajankohta?

1.3 Digitaalinen jakelu - Verkkojen kautta on helppo jakaa digitaalista infoa.
- Kiinteisiin tallenteisiin verrattuna etuina on päivitteisyys ja 

vuorovaikutteisuus
- Tietoa voidaan siirtää langattomasti tai kaapeleita pitkin.

- Haittana hitaus, vaihteleva nopeus ja häiriöt

Erilaisia verkkoja:

TIETOVERKOT TELEVERKOT RADIO JA 

TELEVISIO VERKOT

lähiverkot lankapuhelinverkot, internet, 

matkapuhelin verkot  



1.3 Digitaalinen jakelu

- Verkkojen kautta on helppo jakaa digitaalista infoa.
- Kiinteisiin tallenteisiin verrattuna etuina on päivitteisyys ja vuorovaikutteisuus
- Tietoa voidaan siirtää langattomasti tai kaapeleita pitkin.
- Haittana hitaus, vaihteleva nopeus ja häiriöt
- Erilaisia verkkoja:
TIETOVERKOT                                 TELEVERKOT            RADIO JA TELEVISIO VERKOT
lähiverkot                                             lankapuhelinverkot                       ...
internet                                                matkapuhelin verkot                      ...

1.4 digitaalinen jakelu

- Interraktiivisuutta varten verkkojen tulee olla kaksisuuntaisia
- tiedonsiirto voi olla symmetristä tai asymmetristä
- kaistan leveys tarkoittaa jakelukanavan kykyä välittää informaatiota
(yksikkö biittiä per sekuntti, bit/s tai bps)
-kaistanleveyteen vaikuttaa verkon ominaisuudet sekä käytetty siirtotekniikka.
-CD-asemien ja kiintolevyjen tiedonsiirtonopeus ilmaistaan tavuina sekunnissa eli esim 300kt/s
-digitaalisen median käyttö onnistuu monenlaisilla päätelaitteilla: tietokone, matkapuhelimet, tablet,radiot jne
-saman tiedon esittäminen eri laiteilla on usein ongelmallista johtuen erilaitteiden ominaisuuksia ja rajotteista
-Responsive web design on eräs ratkaisu missä yritetään tehdä web- sivuista sellaisia että ne avautuvat eri laitteilla ilman ongelmia (esim skaalautuvuus)


1.4 digitaalinen jakelu

- Interraktiivisuutta varten verkkojen tulee olla kaksisuuntaisia

- tiedonsiirto voi olla symmetristä tai asymmetristä

mikä on tavoite? mikä on keskeinen sisältö Ydinajatus? kenelle sovellus tehdään eli kohderyhmä? millainen on sovelluksen tyyli? millainen rakenne? mediavalinnat miten informaatiota välitetään? vastuualue, ketkä osallistuvat tuotantoon? tekniset määritykset mikä on sovelluksen käyttöympäristö? - Synopsis on tiivistelmä tai yleiskuvaus esimerkiksi kuvallisesta tai kirjallisesta teoksesta - Synopsis pyrkii kuvailemaan teoksen sisältöä ja sen tuotantoa vastaamalla muun muassa kysymyksiin; miksi, mitä, kenelle ja miten Asiakäsikirjoitus - Tarkennetaan synopsissa määriteltyjä asioita - Sen tulisi sisältää ne asiat, jotka tulevat näkymään tai kuulumaan lopullisessa tuotteessa. - Tehtävä on valmiin sovelluksen hahmottaminen - rakenne, mediavalinnat, toiminnallisuus, visuaalisuus - Työryhmän sisäinen kommunikointi - oltava todella selkeä - määriteltävä asiakkaan pään yhteyshenkilö (esim. projektipäällikkö) - Ohjelmat, videot, kuvat, kaikki määritelty ja missä käytetään ja miten - Tuotannollinen perusta - tarkka budejtti - aikataulutus - sopimukset Valmis asiakäsikirjoitus laajennetaan tuotantosuunnitelmaksi, jonka avulla tuotantoa hallitaan. Tuotantosuunnitelma sisältää selvityksen: - mediamateriaalin tuotantoprosesseista - aikatauluista - budjetista - työryhmästä ja vastuualueista - projektin seurannasta - sovellusten teknisestä käyttöympäristöstä - sovelluksen testauksesta - valmiin sovelluksen jakelusta ja markkinoinnista Tuotantokäsikirjoitus - screen-by-screen - Rakennekuvaus - visuaaliset ohjeet - interaktiot animaatioista ja videoista käsikirjoitukset - Ääni, video, grafiikka, kuva, tekstimateriaali - kuvaus näkymästä ja tapahtumasta - toiminnat - animaatiojaksot ja tiedostot - työvaiheet dokumentoidaan työn edetessä - videon pakkausmenetelmät - äänistä tuotanto-ohjeet - tiedot materiaalin sijainnista ja hakemistorakenne - ohjelmointikielet tiedostomuodot

Lisäselvitykset

• värimääritelmät, videon kompressoinnist, äänen näytteenottotaajuus, hakemistorakenne yms.
• tuotannolliset määräykset; varmuuskopiointi, materiaalin sijainti, tiedostomuodot, ohjelmistokielet.

1. varsinainen koostaminen
2. testaus: selain, asiakas, ulkopuolisilla, asiakkaalla
3. jakelu
4. dokumentointi; asiakirjat, budjetti, aikataulu, sopimukset, backup

2.1 Viestintäteollisuus Graafinen viestintä:

• erilaiset kuvat ja painotuotteet; kirjat, lehdet, esitteet, julisteet, mainokset.
• Kuva ja teksti
• tuotantoprosessi digitalisoituu
• Sähköinen viestintä:
• televisio, radio, video, mobiililaitteet + oheistuotteet
• valttina nopeus, edullisuus ja demokratisuus
• Puhelin
• henkilökohtainen kontakti
• digisoitunut
• tavoitettavuus
• kasvanut multimedialaitteeksi
• mobiilimaksaminen
• Tv ja radio
• tulevaisuudessa interaktiivisuus ja demokrtaattisuus?
• tuotanto digitalisoitunutta, yksilöityä ja lokalisoitua
• Internet
• viestintävälineenä ei rajoja
• demokraattinen, monelta monelle
• 'multimedioituu'
• Intranet ja ekstranet
• Multimedia (romput, interaktiiviset infotaulut jne.)

2.2 Viestintäteollisuus

Musiikkinopeasti muuttuvat formaatit, ensimmäinen puhtaasti digitaalinen

Elokuvatnopeasti uusiutuvat jakeluformaatit (DVD, Bluray, verkko)tuotantoprosessi digitalisoitunuttulevaisuudessa vuorovaikutteista?

3D elokuvat

Pelitnopeimmin kasvava viihdeteollisuuden haara, voittanut jo musiikin ja pian elokuvateollisuuden

3.Työryhmä

Mediaprojektin ryhmän luonne voi vaihdella hyvinkin paljon, riippuen resursseista tai projektin luonteesta.Tässä teoreettinen, suuren multimediaprojektin työryhmä.

Työryhmä:

• Projektin johto
• Suunnittelijat ja mediamateriaalin valmistajat
• Ohjelmoijat
• Tukihenkilöt

Projektin johto:

Tuottaja/Projektipäällikkö/Ohjaaja

• vastaa rahasta, työntekijoistä, aikatauluista, sopimuksista, vastuu projektin onnistumisesta

Visualisti/Art Direktor/Luova johtaja

• toimii tuotannon taiteellisena johtahana ja suunnittelijana, vastaa tyylistä. Suunnittelu ja mediamateriaalin valmistus

Käsikirjoittaja/Suunnittelija/Copywriter

• suunnittelee multimedian sisällön

Äänisuunnittelija

• vastaa äänisuunnittelusta, äänenkäsittelystä ja äänittämisestä

Videosuunnittelija

• tuottaa uutts ja jälkikäsittelee olemassa olevaa kuvamateriaalia

Graafikko/Graafinen suunnittelija

• graafisten elementtien suunnittelu ja toteuttaminen

Käyttöliittymäsuunnittelija

• vastaa visualistin kanssa käyttöliittymän suunnittelussa, ideoinnista ja toteutumisesta

Animaattori

• vastaa piirros- ja tietokoneanimaation tuottamisesta

3D -graafikko

• vastuualueena kolmiulotteisten elementtien mallintaminen ja animointi

mediamateriaalin käsittelijä

• tallennusformaattien, värisyvyyden ja palettien muuntaminen sopivaksi

Kuvankäsittelijä/Videon editoija

• vastaa kuvamateriaalin valmistuksesta ja käsittelystä

Kuvatoimittaja/Kuvaaja

• kuvamateriaalin toimittaminen ja hankkiminen

Ohjelmoijat/Koostajat

• koostajan tehtävänä on rakentaa eri mediaelementeistä rakenteen mukainen yhtenäinen teos, ohjelmointia

Ohjelmistosuunnittelijat

• ohjelmistosuunnittelijan tehtävänä on tietokantasovellukset ja oliopohjaiset tuotantomenetelmät

Tietoliikenneasiantuntijat

• vastaa tietoliikenneratkaisuista, verkon ylläpitämisestä ja verkkopalvelujen teknisistä ratkaisuista

Mediakouluttaja

• vastaa asiakkaiden uusmediakoulutuksesta ja teknisestä tuesta

ATK-asentajat

• koulutus, nouvontatehtävät ja yritykset ATK-laitteiden ylläpito 

4. Suunnitteluvaihe

viestintä on toimintaa missä välitetään ja käsitellään informaatiota
Informaation välittämiseen käytetään viestintävälineitä

Lähtökohdat:

• Mitä halutaan sanoa?
• Kuka on viestin lähettäjä?
• Kuka on vastaanottaja, kohderyhmä?
• Miten? Mikä on tehokkain/edullisin kanava/väline?
• Milloin? Mikä on otollisin ajankohta?

1. Toimeksianto
2. Sopimukset
3. Ennakkosuunnittelu
4. Valmistus
5. Hyväksyminen
6. Viimeistely
7. Jakelu

• Toimeksianto, Briefing
• Tavoite: mihin tarkoitukseen
• Tyyli: Miten kerrotaan?
• Kohderyhmä: Kenelle kerrotaan tai kehen halutaan vaikuttaa
• Viestimet: Millä välineellä kerrotaan?
• Budjetti: Paljonko viestintätuote saa maksaa+
• Aikataulu: Mikä on deadline?
• Jakelu: Miten tuotetta käytetään?
• Tarjous, kun projektiin on tutustuttu, voidaan tehdä kustannusarvio ja tehdään tarjous
• tarjouksen kohde
• mitä pitää sisällään
• mitä ei sisälly
• aikataulu
• vastuut
• tarjouksen hinta
• maksuehdot
• tarjouksen voimassaoloaika
• Synopsis

valmis synopsis on käsikirjoittajan tai suunnittelijan kirjoittama dokumentti jossa kerrotaan tiivistetyssä muodossa, mitä tuleva tuotanto pitää sisällään
määritellään projektiin osallistujat ja heidän vastuualueet

• Mikä on tuotannon tavoite?
• Mikä on keskeinen sisältö? Ydinajatus?
• Kenelle sovellus tehdään eli kohderyhmä?
• Millainen on sovelluksen tyyli?
• Millainen rakenne?
• Mediavalinnat, miten informaatiota välitetään?

vastuualueet, ketkä osallistuvat tuotantoon
tekniset määritykset, mikä on sovelluksen käyttöympäristö
Synopsis on tiivistelmä tai yleiskuvaus esimerkiksi kuvallisesta tai kirjallisesta teoksesta
Synopsis pyrkii kuvailemaanteoksen sisältöä ja sen tuotantoa vastaamalla muun muassa kysymyksiin miksi, mitä, kenelle ja miten.

Asiakäsikirjoitus

tarkennetaa synopsiksessa määriteltyjä asioita
sen tulisi sisältää ne asiat, jotka tulevat näkymään tai kuulumaan lopullisessa tuotteessa
tehtävä on valmiin sovelluksen hahmottaminen
rakenne, mediavalinnat, toiminnallisuus, visuaalisuus
työryhmän sisäinen kommunikointi
ohjelmat, videot, kuvat, kaikki määritelty ja missä käytetään ja miten
työryhmän sisäinen kommunikointi
oltava todella selkeä jotta muut kuin media-alan ihmiset ymmärtävät
Määriteltävä asiakkaan pään yhteyshenkilö (esim. projektipäällikkö)
Tuotannon perusta
tarkka budjetti
aikataulutus
sopimukset

4.1 www -projekti

• verkonluonne: projekti jatkuu päivitysten myötä kokoajan
• tarkoituksena saada säännöllisiä kävijöitä
• kävijät eivät saaa eksyä palvelun ulkopuolelle
• paljeluiden tarjoaminen
• www -projekti etenee yleensä seuraavien vaiheiden kautta:

1. suunnittelu (+ luonnostelu, ideointi asiakkaan kanssa)
2. materiaalin valmistus
3. koostaminen
4. testaus
5. julkistaminen
6. ylläpito ja päivittämine
7. sivujen uusiminen

Eaimerkki www-työryhmästä:
-tuotantopäällikkö
-käsikirjoittaja/www-suunnittelija/informaatio arkkitehti
-graafinen suunnittelija/käyttötyösuunnittelija
-mediatoimittaja/www-toimittaja
-internet-ohjelmoija
-webmaster
-tietoliikenne asiantuntija
-tietoturvallisuusasiantuntija

4.2 Rakenne

• rakenne on järjestys jossa halutut asiat esitetään
• rakenne voi olla lineaarinen tai ei-lineaarinen
• rakennekolmiol: tärkeimmät asiat ensimmäiseksi. seuraaville tasoille täydentävää informaatiota
• käytettävyys on erittäin tärkeää
• web-sivukin on tarina: muista dramaturgia (alku, keskikohta, loppu)

4.3 rakennesuunnitelma

• lineaarinen(mainokset, esittelyvideot, sideshow)
• kalanruotorakenne(opetusohjelmat, markkinointi esitykset)
• Puumainenrakenne(selkeäkayttää, joten käytetään laajoissa kokonaisuuksissa. rakenteessa aihe jaetaan loogisiin pääkohtiin jotka muodostavat puun isot oksat. jokainen pääkohta sisältää omat aikakohtansa

5. Tuotantovaihe

Valmis asiakäsikirjoitus laajennetaan tuotantosuunnitelmaksi jonka avulla tuotantoa hallitaan
Tuotantosuunnitelma sisältää selvityksen:

• mediamateriaalin tuotantoprosessista
• aikatauluista
• budjetista
• työryhmästä ja vastuualueista
• projektin seurannasta ja dokumentoinnista
• sovelluksen teknisesta käyttöympäristöstä
• sovelluksen testauksesta
• valmiin sovelluksen jakelusta ja markkinoinnista
• Tuotantokäsikirjotus ("työohje")
• screen-by-creen, ruutusuunnitelma
• rakennekuvaus
• visuaaliset ohjeet
• interaktiot animaatioista ja videoista kuvakäsikirjoitukset
• ääni, video, grafiikka, kuva, tekstimateriaali
• kuvaus näkymästä ja tapahtumasta
• toiminnat
• animaatiojaksot ja tiedostot
• työvaiheet dokumentoidaan työn edetessä
• videon pakkausmenetelmät
• äänistä tuotanto-ohjeet
• tiedot materiaalin sijainnista ja hakemistorakenne
• ohjelmointikielet, tiedostomuodot
• lisäselvitykset
• värimääritelmät, videon kompressoinnit, äänen näytteenottotaajuus, hakemistorakenne ymsyms.
• tuotannolliset määritykset; varmuuskopiointi, materiaalin sijainti, tiedostomuodot, ohjelmistokielet

20. Sosiaalinen verkko

• Sosiaalinen media liittyy internetin vuorovaikutteisiin ryhmätyö- ja julkaisujärjestelmiin.
• Tyypillistä sosiaalisen median järjestelmile on, että osallistuyjat voivat tuottaa sisältöjä, muokata niitä, kommentoida, keskustella, jakaa aineistoja ja verkkoutua keskenään.
• Sosiaalisen median välineistö on laaja: blogit, wikit, kuvan- videon- ja ääänenjakopalvelut, virtuaaliset kohtaamispaikat, sosiaaliset kirjanmerkit sekä yhteisölliset kalenterit lienevät tunnetuimpia esimerkkejä.
• Kyse ei ole pelkästän välineistä, vaan sosiaalisesta toiminnasta. Ei seurustella koneen kanssa vaan samaa palvelua käyttävien ihmisten kanssa. 
• Viime vuosina on eroteltu internetin ja siihen liittyvien ohjelmistojen ja palveluiden kaksi kehitysvaihetta: web 1.0 ja web 2.0. Eroa havainnollistaa perinteisen verkkosivun ja wikisivun vertailu:

-perinteinen verkkosivu on tekijänsä hallinnoitavissa, ja hallinnointiin käytetään usein maksullista ohjelmaa tai julkaisujärjestelmäpalvelua. Sivut sijaitsevat maksullisella palvelimella.

-Wikin voi perustaa avoimeen ja ilmaiseen palveluun, japerustajan lisäksi kka tahansa voi  muokata wikin sivuja, jos perustaja niin haluaa.

• Ilmaisuus perustuu yhdeltä osin avoimeen lähdekoodiin ja toiselta osin useisiin internetin liiketoimintamalleihin.
• Avoin lähdekoodi on julkaisuudessa tulkut tutuksi Linus Tovardsin Nerokkaana keinona kehittää Linux-käyttöjärjestelmää. Sosiaalisen median pelveluiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen taustalta löytyykin innokasta pioneeritoimintaa. Blogger-blogin taustahistoria kertoo yhden tyypillisen tarinan. Mozillan Firefox-selain mainostaa itseään luomuohjelmistoksi, joka tuottaa avoimen lähdekoodin verkkoyhteisö.
• Nykyisin verkkoliiketoimintaan vaaditaan laitteet ja yhteydet ovat edullisia. Sosiaalisen median palvelut ovat liiketoimintaa, vaikka ne tarjoavatkin ilmaisia lounaita.

• Uudet toiminnan mallit
• maailmanlaajuinen markkina-alue tekee edullista ja helposti jaettavista lisäpalveluista tuottoisia.'
• Esimerkiksi valokuvanjakopalvelu Flickr antaa jokaiselle kirjautuneelle käyttäjälle kuukausittain rajoitetun määrän ilmaista palvelintilaa uusien kuvien lataamiseen. Muutaman kymmenen euron hintainen lisäpalvelu muuttuu tuottoisaksi, kun asiakkaina ovat internetin käyttäjät kaikilla mantereilla.
• Sosiaaliesen webiin kuuluvat jokamiehen julkaisuvälineet, joihin sisältyy palautteen antamisen mahdollisuus. Näiden verkkojulkaisujen avulla ihmiset muodostavat keskenään myös erilaisia verkkoja tai heimoja. Sama kiinnostus luo löyhiä siteitä. Sosiaalisen webiin kuuluu mahdollisuus olla yhtäaikaa läheinen ja tuntematon.